Päätöksiä stadissa / Henkka Nyholm

Päivittäistavarakauppajätin vaalit: Quo vadis, S-ryhmä?

Suomessa järjestetään parhaillaan päivittäistavarakaupan suurimman toimijan hallinnolliset vaalit. Osuuskaupparyhmän (S-ryhmän) päivittäistavaramyynti on vuositasolla yli seitsemän miljardia euroa ja sillä on johtava markkinaosuus 45 prosentilla. Suurimman toimijan toimintatavat ja tavoitteet ovat näin myös erityisen vaikuttavia. Ne muokkaavat merkittävästi kilpailua ja hintatasoa koko maassa.

Osuuskauppavaaleissa valitaan ihmisiä oman osuuskaupan edustajistoon, joka päättää säännöistä ja käsittelee esimerkiksi tilinpäätöstä sekä taloudellisen ylijäämän käyttöä. Edustajistossa voi myös tehdä aloitteita*. Tärkeimpiä yksittäisiä tehtäviä edustajistolla on äänestää ehdokkaat osuuskaupan hallintoneuvostoon, joka palkkaa ja valvoo hallitusta sekä toimitusjohtajaa.

Vaaleissa tärkeää on antaa ääni ehdokkaalle, jolla on samankaltainen näkemys osuuskaupan palveluiden kehittämisestä. Nykyisenkaltainen tie kohti täysin sähköisiä palveluita on oikeutetusti saanut ihmiset varpailleen. Sähköisten palveluiden laajeneminen on paitsi ekologista ja tuo myös lisää mahdollisuuksia luoda ihmisille räätälöityjä palveluita - mutta digitaalisuushyppy ei saa unohtaa diginatiivien ulkopuolisia omistajia. Omistajia erotteleva linja ei ole tulevaisuutta.

Entä onko osuuskaupalle tarvetta kaikilla elämänalueilla? Onko itseisarvoista tehdä kaikkea maan päällä? Osuuskaupan vahvuus on kuunnella asiakasomistajien tahtoa ja luoda tarvittavia palveluita. Samalla mikään ei saa vaikuttaa negatiivisesti osuuskaupan perustoimintaan. Esimerkiksi S-pankkitoiminta, -hautauspalvelut ja -ravintolatoiminta ovat oiva osoitus palveluista, jotka eivät vie panoksia ruokamyynnistä vaan päinvastoin sopivat yhteiseen palettiin ja ovat omistajien tarpeista kumpuavia.

Samalla uudet palvelut tai vanhojen palveluiden muutokset vaativat tarkkaavaisuutta pelisääntöjen suhteen. S-pankki on esimerkki hyvässä ja pahassa. On syntynyt valtava tarve eettisille kotimaisille pankkipalveluille, jotka eivät ole pystyssä peritäkseen palvelumaksuja tai tehdä tilin omistamisesta korkeakoulutusta vaativaa asiaa. Samalla kuitenkin pankkivirkailijoina voi tietyissä tapauksissa toimia kauppojen kassat, joiden palkassa lisätyö ei näy ja jossa olosuhteet pankkipalveluille ovat hieman erikoiset. Osuuskaupan tulee kaikissa tilanteissa toimia reilusti ja työehtoja kunnioittaen.

Onkin tärkeää että osuuskauppa säilyttää asemansa hyvänä työnantajana ja luotettavana ostospaikkana. Tämä etenkin kun Suomen hallitus on keksimässä erinäköisiä temppuja ja oikoteitä onneen, jotka varmasti tulevat osoittautumaan virheiksi ihmisten elannon ja toimeentulon kannalta. Tällainen historiallinen virhe voisi olla ns. "työnäyte" eli työ ilman palkkaa -kokeilun käyttöönotto. Osuuskaupan on pysyttävä erossa riistosta.

Entä mitä osuuskaupan tulee olla?

--> Alueella keskivertoa halvempi, ja näin myös luoda kilpailua.
 

--> Ylpeä halpamerkeistään, ja tarjota niitä kotimaisina.


--> Yhteiskunnallinen toimija, ja pyrkiä myyntiin ilman hävikkiä.

- Henkka Nyholm,
ehdokas numero 644 (HOK-Elanto)

Äänestää voi 29. huhtikuuta asti. Tästä vaalikoneeseen.

* esitän kokeiltavaksi myyntipakkoa, jossa yksittäiset liikkeet yrittäisivät mahdollisimman kattavasti myydä tuotteensa loppuun. Tavoitteeseen pääsemiseen auttaisi laajempi aletarrojen käyttö, alennusten suurempi koko ja uudenlaiset tavat edistää myyntiä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat